Posted on Jätä kommentti

Who made my clothes?

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä Vaatevallankumous-viikkoa. Vaatevallankumous kampanja sai alkunsa kuusi vuotta sitten, kun Rana Plaza rakennus romahti Bangladeshissa.  Yli 1 130 ihmistä kuoli ja yli 2 500 loukkaantui. Tämän viikon tavoitteena on kiinnittää huomiota vaatteiden alkuperään ja niiden valmistusolosuhteisiin. Kuluttajat haluavat osoittaa, että meitä todella kiinnostaa, miten ja missä vaatteet ovat valmistettu. Näin me voimme saada aikaiseksi konkreettisia vaikutuksia työntekijöihin oloihin ja korjata vaateteollisuuden ongelmakohtia.

Kampanjalla on ollut suuri merkitys viimeisen kuuden vuoden aikana vaateteollisuudelle. Tehtaisiin on tehty enemmän turvallisuustarkastuksia, minimipalkkoja on saatu nostettua ja vaatemerkit puhuvat aiempaa avoimemmin tuotantoketjuistaan. Myös sinä voit osallistua mukaan Vaatevallankumoukseen. Lisätietoa kampanjasta löydät vaatevallankumouksen nettisivuilta osoitteesta https://www.fashionrevolution.org/europe/finland/.

Kuka valmistaa RIVA Clothingin vaatteet?

Kun lähdimme suunnittelemaan RIVA Clothingin uudistusta, niin mietimme, että olisipa siistiä tuntea vaatteidemme ompelijat ja käydä katsomassa miten homma tehtaalla toimii. Tulevan uudistuksen myötä se on täysin mahdollista. Uuden valmistajamme Black Modan toimitusjohtaja Marko kertoi jo ennen ensimmäistä tapaamistamme, että voimme käydä vaikka samantien tutustumassa Pohjois-Portugalissa sijaitsevalla Cottonhouse Lda:lla. Ihan samantien emme varanneet lentoja Portugaliin, mutta varmasti lähdemme paikan päälle, kun vaan ehdimme.

Ajattelimme, että myös teitä voisi kiinnostaa, ketä tehtaalla työskentelee ja miten homma siellä toimii. Niinpä juttelimme aiheesta Black Modan Helin kanssa ja avaamme teille nyt tarkemmin, millainen yritys Black Moda on ja kuinka meidän uudet vaatteet valmistuvat.

Cottonhousen asiakaspalvelija Monica

 

Black Moda on suomalainen perheyritys. Mitkä ovat yrityksenne tärkeimmät arvot?
– Uudistuminen, kehittyminen ja oppiminen asiakkaita kunnioittaen ja arvostaen. Perheyrityksenä työmme keskiössä ovat ihmiset, työyhteisön hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus, johon kuuluu yrityksen resurssien järkevä käyttö ja vaaliminen sekä ympäristön kunnioittaminen.

 

Te omistatte vaatetehtaan Portugalissa. Mistä tämä idea sai alkunsa?
– 90-luvulla tekstiili- ja vaateteollisuus eli murroskautta. Tuolloin perheessä todettiin, ettei tuotanto Suomessa ole kannattavaa, mutta Aasiaan ei haluttu muiden mukana lähteä. Virossa ompeluttaminen ilmeni haasteelliseksi, joten Black Modan toimitusjohtaja Markon, tehtaan toimitusjohtaja Riikan ja suunnittelija Lauran isä Juho ja äiti Soili Keski-Vähälä lähtivät yhdessä tuolloin 6-vuotiaan Lauran kanssa Portugaliin perustamaan oman tekstiilitehtaan. Nyt tehtaan toiminnasta vastaa sisaruksista keskimmäinen eli Riikka Keski-Vähälä de Oliveira.

 

Millaisia vaatteita haluatte valmistaa – miten toivotte, että suomalaisten ostokäyttäytyminen vaatteiden saralla kehittyy?
– Omien merkkiemme suunnittelun lähtökohtana on ajattomuus, monikäyttöisyys ja oikea mitoitus. Emme halua seurata kiihtyvällä vauhdilla muuttuvia trendejä, vaan haluamme tarjota kuluttajillemme kestäviä, laadukkaita, eettisesti ja ekologisesti valmistettuja tuotteita. Silloin niiden käyttöikä on pidempi ja kuluttaja säästää niin rahaa kuin ympäristöäkin. Joissain tapauksissa suunnittelemme tuotteet niin, että voimme hyödyntää tuotannon ylijäämämateriaaleja. Näistä hyviä esimerkkejä ovat oman Puuvillatehdas-merkkimme tuotteet sekä turkulaiselle Pokko-merkille valmistettavat tuotteet. Etsimme ja käytämme myös sellaisia kierrätysmateriaaleja, joiden käytöstä on todellista hyötyä ympäristölle. B2B-asiakkaamme ovat suureksi osaksi juuri samalla tavoin, kestävän kehityksen puolesta toimivia – olemme löytäneet hyvin toisemme ja moni B2B-asiakkaamme on suositellut meitä muille yrityksille tai merkeille.

Cottonhousen tuotantoinsinööri Rui

 

Miten vastuullisuus näkyy tehtaan toiminnassa/tuotteiden valmistuksessa?
– Yleinen vastuu hankinnoista ja tuotteista on Cottonhousen suomalaisella toimitusjohtajalla Riikka Keski-Vähälä de Oliveiralla ja hän huolehtii, että toimittajat ja yhteistyökumppanit noudattavat ekologisia ja eettisiä arvoa. Myös yleinen lainsäädäntö valvoo Portugalissa työoloja ja teollisuuden vaikutusta ympäristölle.

 

Miten huomioitte ympäristövaikutukset tehtaan toiminnassa/tuotteiden valmistuksessa?
– Neuloksia valmistava kumppanimme on rakennuttamassa aurinkopaneelit tuotantolaitokseensa tuottamaan sähköenergiaa ja lämmittämään vettä. Aurinkopaneelit tulevat käyttöön joko tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Aurinkopaneeleiden rakentaminen on nykyisin pakollista Portugalissa kaikkiin uusiin tehdaslaitoksiin ja olemassaolevia tuotantolaitoksia uudistetaan pikkuhiljaa.

Värjäysprosessi vaatii runsaasti vettä. Neuloksia värjäävässä ja painavassa yrityksessä on lakisääteinen vedenpuhdistamo, jossa on pH-säätöjärjestelmä. Värireseptit tehdään automaation avulla, joten värikemikaalien hävikki on vähäistä. Väriaineet käsitellään putkissa, jolloin ne eivät joudu esimerkiksi hengityselimiin. Rotaatiopainossa käytetään reaktiivivärejä, joiden kemikaalikuorma on pigmenttivärejä pienempi.

Lisäksi EU-maissa noudatettava ja vuonna 2007 voimaan tullut REACH-asetus (lyhenne sanoista Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) asettaa aiempaa enemmän vastuuta teollisuudelle, kun on kyse riskeistä, joita kemikaalit saattavat aiheuttaa ympäristölle tai terveydelle.

Tuotannon leikkuujäte – myös mahdollisesti alihankkijan luona leikattu – kierrätetään. Kierrätyksestä huolehtii Cottonhouse.

Cottonhousen kaavamestari Carolina

 

Mitä vaiheita kuuluu esimerkiksi meidän t-paidan valmistukseen? Eli millainen on t-paidan matka pellolta meidän varastoon Jyväskylään?
– Puuvilla on trikootuotteittemme tärkein ja käytetyin materiaali ja suurin osa siitä on meillä orgaanista. Tällä hetkellä käytämme pääasiassa turkkilaisesta puuvillatukusta ostettua, GOTS-sertifioitua orgaanista puuvillaa. *GOTS (Global Organic Textile Standars) on maailman johtava orgaanisten kuitujen tekstiilien käsittelystandardi. Se määrittelee korkeatasoiset ympäristökriteerit kattaen koko orgaanisen tekstiilituotantoketjun pellolta valmiiksi tuotteeksi ja edellyttää myös sosiaalisten kriteerien noudattamista. Helmikuusta 2019 alkaen kaikella oman tehtaamme trikootuotannon puuvillalla on **BCI-sertifikaatti. (Better Cotton Initiative)

Puuvillatukussa yhdistetään eri tilojen raakapuuvillaa, jolla varmistetaan eri puuvillaerien tasalaatuisuus. Puuvilla ja etenkin orgaanisen puuvillan laatuun vaikuttaa muun muassa satokauden sääolosuhteet. Elastaani ostetaan yhdeltä toimittajalta, jolla on tehtaat Turkissa ja Vietnamissa. Valmistamme myös trikootuotteita, joissa ei ole elastaania, sellaisille tuotteille on selkeästi kysyntää ja myös B2B -asiakkaamme teetättävät sellaisia vaatteita.

Luomupuuvillakuitu jatkaa matkaansa jatkokäsittelyyn Pohjois-Portugaliin, jossa se kehrätään langaksi tai vaihtoehtoisesti lanka tuodaan maahan jo valmiiksi kehrättynä. Langasta valmistetaan erilaisia neuloksia samalla alueella Pohjois-Portugalissa. Seuraavaksi raakaneulokset värjätään, painetaan ja viimeistellään. Asiakkaalla hyväksytetään sävyt ja painatukset ennen lopullista, koko neuloserän värjäämistä tai painoa, jotta lopputulos on halutun mukainen.

Ennen tuotteen leikkaamista on sille tehty asiakkaan antamien mittojen ja designin mukaan kaavat ja valmistettu proto, joka on hyväksytetty asiakkaalla. Asiakas tarkistaa protosta mitat ja teknisen toteutuksen ja mahdollisten muutostoiveiden jälkeen kaavat sarjotaan kaikkiin tuotannossa tehtäviin kokoihin ja tehdään leikkuusuunnitelma, jossa kaavat asetellaan tilattujen kokojen ja määrien mukaan neulokselle. Syksyllä 2018 Cottonhouselle hankittu leikkuukone pöytineen ja ohjelmistoineen nopeuttaa asetelman tekoa ja tehostaa materiaalien käyttöä ja vähentää osaltaan leikkuujätteen määrää.

Leikkaamisen jälkeen kappaleisiin kiinnitetään mahdolliset liimakankaat ja tuotteen osat yhdistetään ompelimossa. Vaatteen materiaalista ja hoito-ohjeesta kertova lappu ja muut asiakkaan määrittelemät laput ommellaan kiinni tuotteeseen. Mikäli tuotteeseen tulee esim. edustapainatus, toimitetaan etukappaleet ensin painettavaksi ja viimeistelyyn. Vaate saa myös esimerkiksi vetoketjut, napit, nauhat ja nepparit – sen mukaan, miten suunnittelija on tuotteen suunnitellut.

Kun tuote on valmis, se viimeistellään, siistitään ja laatu tarkistetaan ja tuotteisiin lisätään riippulaput yms. ennen pakkaamista asiakkaan valitsemalla tavalla ja pakataan laatikoihin. Tilaus toimitetaan suoraan asiakkaan varastoon rekalla. Tuo matka kestää Pohjois-Portugalista Suomeen noin reilun viikon. Toisinaan sääolot, kuten Keski-Euroopan lumimyräkät saattavat aiheuttaa viivettä, mutta niitä sattuu onneksi varsin harvoin.

*GOTS (Global Organic Textile Standars) on maailman johtava orgaanisten kuitujen tekstiilien käsittelystandardi. Se määrittelee korkeatasoiset ympäristökriteerit kattaen koko orgaanisen tekstiilituotantoketjun pellolta valmiiksi tuotteeksi ja edellyttää myös sosiaalisten kriteerien noudattamista.

** Better Cotton Initiative, vastuullista puuvillantuotantoa työntekijöitä ja luontoa kunnioittaen.

Cottonhousen ompelija Fernanda

 

Miten tuotteiden laatu varmistetaan?
– Neuloksen laatu tarkistetaan useassa eri työvaiheessa – muun muassa ennen tuotteiden leikkuuta. Myös valmiit tuotteet tarkistetaan ennen pakkaamista. Lisäosat kuten nepparit, vetoketjut ja napit hankimme vain luotettavilta toimijoilta. Se edesauttaa osaltaan tuoteturveallisuutta.

 

Tuotteilla on Öko-tex sertifikaatti. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
– Tiivistettynä Öko-tex -sertifikaatilla tarkoitetaan, että tuote on tutkitusti haitta-aineeton. Ökö-Tex 100 on kansainvälinen ympäristö- ja tuoteturvallisuusmerkki. Sertifikaatin myöntää riippumaton tutkimuslaitos. Vastuut on jaettu 17 testauslaitokselle, joilla on 40 maailmanlaajuista toimipaikkaa. Sertifikaatti rajoittaa tiettyjen haittakemikaalien käyttöä ja määrä. Tuotteissa ei esimerkiksi saa olla haitallisia torjunta-aine-, raskasmetalli- tai formaldehydijäämiä. Tuotteen koko tuotantoketju tarkastellaan. Sertifikaatti ei kuitenkaan tarkoita sitä, että materiaali olisi luomua. Mitä enemmän tuote joutuu ihon kanssa kosketuksiin, sitä tiukempia testausvaatimukset ovat.

 

Miten tehtaan työntekijöistä huolehditaan?
– Cottonhouse pitää työntekijöiden ammattitaitoa yllä jatkuvalla ammattikoulutusohjelmalla ja tarjoaa kaikille työntekijöille 35 tuntia vuodessa ammatillista koulutusta. Lisäksi yksityinen työterveydenhuolto ja työturvallisuuspalvelut takaavat työntekijöille terveen ja turvallisen työympäristön. Yrityksessä seurataan tarkasti myös teknologista kehitystä ja konekantaa pidetään ajan tasalla.

Peruspalkan lisäksi työntekijöille maksetaan kannustinlisät esimerkiksi huolellisuudesta sekä tuotantolisät. Myös kesäloman (3 vk) sekä joululoman (1 vk) ajalta maksetaan palkka. Mahdollisista ylitöistä sovitaan yhdessä työntekijän kanssa ja niistä maksetaan ylityökorvaus. Uuden työehtosopimuksen mukaan Portugalissa tekstiiliteollisuudessa tarpeen vaatiessa voidaan tehdä ylitöitä 2 tuntia/päivä ja korkeintaan 200 tuntia vuodessa. Portugalissa lakisääteinen äitiys- ja vanhempainvapaa on viisi kuukautta. Sen jälkeen toinen lapsen vanhemmista voi tehdä lyhennettyä, kuuden tunnin työpäivää, kunnes lapsi on täyttänyt yhden vuoden. Palkka maksetaan täydeltä kahdeksalta tunnilta. Myös vuotuiset korotukset lisätään palkkaan lakien ja asetusten mukaisesti.

Vaikka yhteistyömme on vasta alkutekijöissään Black Modan kanssa, voimme täysin sydämin sanoa, että emme voisi toivoa parempaa kumppania. Heti alusta asti on ollut selvää, että Black Moda on vastuullinen yritys. Heitä kiinnostaa vaatteen koko tuotantoketju, aina pellolta vaatekaappiin asti. Itse tuotteiden valmistuksen lisäksi heidän arvonsa näkyvät myös Black Modan omien tuotemerkkien sisällä. He valmistavat kestäviä ja klassisia vaatteita, jotka kestävät muotoilun ja materiaalin puolesta vuosia. Arvomme ovat samalla pohjalla ja pystymme todella kertomaan asiakkaillemme, who made your clothes.

Posted on Jätä kommentti

”Vähemmän on enemmän”

Minimalismi. Termi, jolta ei ole voinut välttyä muutaman viimeisen vuoden aikana. Myös Marie Kondon Konmari- kirja lienee monelle suomalaiselle tuttu. Aikana, jolloin pikamuoti, edulliset sisustustuotteet ja huonekalut myyvät paremmin kuin ikinä, on syntynyt huomattava ”vastaliike” tarpeettomalle kuluttamiselle. Minimalismi ei tarkoita kuitenkaan pelkästään turhan kulutuksen poistamista, vaan koko elämän yksinkertaistamista. Minimalismin tarkoituksena on yksinkertaistaa elämää, täyttää se asioilla jotka tuottavat onnea ja poistaa siitä tarpeettomia asioita, kuten turhaa materiaa.

”Jos se ei tuo arvoa elämääsi, se ei kuulu sinne.”

Lienee järkevää kertoa lyhyesti myös siitä, miksi me itse innostuimme karsimaan elämästämme turhia asioita.

”Et tarvitse lisää tilaa. Tarvitset vähemmän tavaraa.”

Meidän elämään minimalismi saapui reilu vuosi sitten. Huomasimme kodin täyttyneen pienistä tavaroista, jotka eivät oikeastaan tuoneet iloa, vaan enemmänkin stressasivat. Minimalismi on sidoksissa meidän kohdallamme tavaroiden lisäksi myös elämäntapaan: siirtyessämme opiskeluajoista työelämään aloimme rakentamaan kestäviä arkiratkaisuja. Missä asumme, miten ja millaisista palasista arki muodostuu.

Riku toteaa, että parasta tavaroiden karsimisessa on ollut huomata, miten arjesta on tullut yksinkertaisempaa. ”Se on pirun siistiä katsoa kotona ympärilleen ja huomata muutos. Vaatteita ei loju enää joka paikassa, tasot ovat tyhjinä ylimääräisistä tavaroista ja kävellessä ei kompastele lattialla lojuviin tavaroihin. Ei olisi ikinä uskonut, kuinka paljon muutos on vaikuttanut arjen sujuvuuteen. Kaikelle on paikkansa ja turhia tavaroita ei ole.”

Kun opiskelimme ja toimimme molemmat yrittäjinä, elämä koostui monesta pienestä osasesta: kurssit, oppari, yritys, verkkokaupan noutoajat, koiran lenkitys, omat harrastukset, opiskelijabileet, sukulaisreissut, matkustaminen… Valmistumisen jälkeen arkea rytmitti vakioduuni ja tarkemmat aikataulut. Satunnaiset opiskelijariennot jäivät pois ja herätyskello soitti joka aamu ma-pe samaan aikaan. Arjesta tulee helposti raskasta, jos sitä ei ole suunniteltu hyvin: kaipasimme elämään selkeyttä. Yksi suuri osa-alue meidän arjessa on tämä yritys, joten siitä oli luonnollista aloittaa.

Ensimmäinen asia, minkä halusimme ratkaista, oli työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen keskenään. Halusimme vetää selvän rajan näiden välille. Ensimmäinen askel oli oman toimiston hankkiminen. Olimme tätä ennen asuneet kolmiossa, jossa oli yksi huone toimi työhuoneena ja varastona. Kun työpiste oli parin metrin päässä olohuoneesta, ei työjuttuja voinut olla miettimättä vapaa-ajalla. Siksi päädyimme etsimään toimistoa, joka löytyikin läheltä keskustaa ja se on helpottanut suuresti vapaa-ajan ja työajan erottamista. Teimme myös säännöt, mitkä yksinkertaistavat arkea: seitsemän jälkeen ei katsota sähköposteja tai viestejä somessa. Myös viikonloput on rauhoitettu.

”Meidän pitäisi valita, mitä haluamme säilyttää, ei sitä, mistä haluamme päästä eroon.”

Ilmastoahdistuksen myötä ajauduimme miettimään yrityksemme hiilijalanjälkeä. Mitä me halutaan tehdä tällä planeetalla? Ei ainakaan olla osana pikamuodin ajatusmaailmaa siitä, että more is more. Myöskin omassa vaatekaapissa seisovat vaatteet, joiden käyttökerrat pystyi laskemaan yhden käden sormilla, tuntuivat ahdistavilta. Vielä ahdistavampaa oli ajatella, miten paljon rahaa on tullut syydettyä asioihin, joita ei oikeasti tarvitse. Voin myöntää, että itselleni pahimmat ”houkutukset” olivat erityisesti kauniit verkkokaupat, mielikuvat joita ne loivat ja tätä myötä tarpeettomat vaatteet ja sisustustavarat. Itselle minimalismin löytäminen ja ajatustavan muuttaminen olivat ainoita asioita, jotka ovat saaneet lopullisesti muuttamaan kulutustottumuksia.

Arjen lisäksi raivaamista tehtiin myös elämäntavoitteiden kanssa. Me selkeytettiin omat unelmat, listattiin ne ja lähdettiin niitä kohden. Me säästetään tällä hetkellä omaan unelmaan, omaan kotiin metsän laidalla. Jotta voimme maksimoida säästöön menevän summan ja näin ollen päästä koko ajan lähemmäksi omaa tupaa ja perunamaata, minimoimme turhat ostokset ja laitamme oikeastaan kaiken yli jäävän ASP-tilille. Myös oman omaisuuden laskeminen ja läpikäyminen on ollut meille tärkeää tämän kyseisen unelman tavoittelussa: mitä me oikeasti haluttaisiin tuonne unelmien kotiin kantaa?

”On parempi omistaa vähemmän, kuin järjestää enemmän”.

Vaatekaapin kannalta minimalismi tarkoittaa meille tätä: muutamia hyviä perusvaatteita, monikäyttöisiä ylä- ja alaosia ja laadukkaita materiaaleja. Me halutaan, että meidän vaatekaapissa on mahdollisimman hyvin yhteen sopivia vaatekappaleita ja mahdollisimman vähän yksittäisiä, turhia vaatteita. Tätä me haluamme myös yrityksenä tarjota: vaatteita, jotka kestää aikaa muotoilunsa puolesta ja sen lisäksi tietysti pesukertoja.

Vaatekaapin raivaaminen on helpottanut arkea melko lailla. Kun kaapista löytyy vain toisiinsa sopivia vaatteita, ei tarvitse arpoa, mitä on milläkin hetkellä pyykissä. Oman tyylin ja ennen kaikkea oman arjen tunteminen helpottaa oikeiden vaatekappaleiden löytymistä runsaasti – mitä oikeasti tarvitsee arjessa ja mitä ei määrittelee vaatekaapin sisällön. Onhan jatkuva ostelu ja myyminen myös melko kuluttavaa ympäristölle, eli vaatekaapin karsiminen ja siihen tyytyväisenä olo on myös ekoteko.

Pidin alkuvuodesta kolmen kuukauden ostoslakon, jonka tarkoituksena oli herätellä itseä oman vaatekaapin riittävyyteen. Tuona aikana sitä huomasi, mitkä vaatteet päätyvät useimmiten päälle ja mitä kaipaa eniten niiden ollessa pesussa. Kolmen kuukauden ostoslakko päättyi lopulta viikkoa aikaisemmin kuin oli tarkoitus, paikallisen Finnish Design Outletin takia. En voinut vastustaa Puuvillatehtaan täydellistä harmaata villapaitaa, jonka tilaamista olin arponut viime syksystä asti! Vaikka lakko epäonnistui viikkoa aiemmin kuin oli tarkoitus, se teki silti tehtävänsä: tylsyyksissäni en enää selaa verkkokauppoja ja olen tällä hetkellä oikein tyytyväinen vaatekaapin sisältöön. Samalla ASP-tili sai mukavasti lisäkatetta, eli tilanne oli niin sanotusti win-win-win. Kävimme huhtikuun puolessa välissä odotetulla Lontoon reissulla, josta ”vanha Eeva” olisi raahannut mukana ainakin viisi uutta vaatekappaletta. Tällä kertaa löytyi vaan kauan etsityt kashmir-huivi, siistimpi syys/kesä/kevät-takki sekä uudet valkoiset tennarit. Kaikki suunniteltuja ja vaatekaappiin täydellisesti sopivia kappaleita, jotka kestävät vuosia (ellei jopa vuosikymmeniä).

”Kerää muistoja, älä asioita”

Meille minimalismi on opettanut sitä, että luopumalla turhista ja tarpeettomista asioista, jää enemmän tilaa tärkeille jutuille. Kaikkeen pieneen ja turhaan ei tarvitse reagoida, kun panostaa niihin itselle oikeasti tärkeisiin juttuihin. Meillä nämä on esimerkiksi oma talo, koirien hyvinvointi ja niihin panostaminen ja onni arjen pienistä iloista. Meillä ei tällä hetkellä ole paljoa harrastuksia joissa käytäisiin viikottain, kuten joogaa tai vakituista tennisvuoroa, mutta arki koostuu ihanista ja meille tärkeistä asioista, joista saadaan iloa. Näitä on koirien kanssa lenkkeily, luontopoluilla ravaaminen ja arki-iltaisin ruokaan panostaminen. Tärkeää ei ole se, miten paljon asioita elämänsä aikana ehtii tehdä, vaan miten niistä nauttii.

<3: Eeva

Posted on 2 kommenttia

Koska me ei olla enää me

Nyt kävi niin, että yksi on joukosta pois. Mistä tämä kaikki alkunsa? Palataanpa ajassa muutama kuukausi takaisinpäin.

Kaikki alkoi tuossa vuoden vaihteessa, kun olimme valmistuneet tradenomiksi ja pelottava tulevaisuus vilisi silmissämme. Nyt pitäisi lopettaa leikkiminen ja olla oikeasti aikuinen. Pitäisi siis tehdä ihan oikeasti töitä. Oli aika istahtaa alas ja miettiä, mitä me haluamme tehdä elämällämme. Siitä se ajatus sitten lähti.

Heti ensimmäisenä meille tuli ajatus, että RIVAn toiminnan pitää ehdottomasti jatkua. Tässä vajaan kahden vuoden aikana ollaan kuitenkin luotu jotain sellaista, mistä ei muutama vuosi sitten osannut edes haaveilla. Seuraavaksi piti miettiä, että minkälaisella otteella ja kokoonpanolla jatkamme toimintaamme. Vuorossa oli Heimoneuvosta.



Heti ensimmäisenä oli selvää, että Sepon tulee jatkaa näitä hommia. Seppo on kuitenkin tästä porukasta se joka osaa myydä paitoja ja poseerata. Lupasimme Sepolle muutaman kanatikun kokoisen palkan korotuksen ja homma oli sillä selvä. Sitten oli jäljellä enää me kaksi. Kumpi on heikoin lenkki.

Muutaman palaverin ja aikalisän jälkeen selvisi, että yrittäjän elämä sopii paremmin Rikulle, joka ei oikein osaa ottaa paineita mistään ja tykkää elää reunalla. Eeva kaipasi työltään enemmän vakautta ja säännöllisyyttä arkeen. Ja tietysti rahaa. XD Yrittäjän elämä ei sisällä mitään edellä mainituista herkuista, joten päätös oli sitä myöten selvä. Rikusta tulisi täysipäiväinen yrittäjä, joka jatkaa yrittämistä. Tässä kohdassa aina tulee mieleen lemppari yrittäjä vitsi.


Mikä yrittämisessä on parasta?

Ei mikään.



Nyt kun RIVA Clothingin kokoonpano oli selvillä, olisi selvitettävänä enää muutama asia. Missä RIVA Clothingin jatkaa toimintaansa? Mistä Eeva saa töitä? Kuinka paljon kanatikut aiheuttaa lisäkustannuksia? Mitä nyt tapahtuu kun ei ollakaan enää opiskelijoita? Mitä asiakkaat tästä sanoo? Mitä oikeasti yrittäjänä oleminen on? No asiat onneksi selvisi yllättävänkin nopeasti.

Meillä on nyt oma toimisto Puistokadulla, joten työt eivät ole enää tiellä kotona. Tämä on ollut todella iso helpotus meille molemmille. Eeva sai töitä jyväskyläläisestä digitoimistosta, jossa hän tekee nyt töitä osa-aikaisena. Näin Eeva ehtii vielä auttelemaan myös yrityksen hommissa ja näin meidän meininki pysyy hyvin samanlaisena kuin ennenkin. Kanatikutkaan eivät onneksi maksa ihan mahdottomia kun ne ostaa isossa erässä, Sepon palkankorotus ei ole siis ongelma. Opiskelijaelämä unohtui hyvin nopeasti ja nyt on entistä motivoituneempi asenne työntekoon. Asiakkaille ei olla vielä tästä muutoksesta oikeastaan puhuttu, mutta toivottavasti tämä muutos ei tiedä RIVA Clothingin loppua. Ja kyllä se yrittäjänä oleminen on oikeastaan ihan hauskaa. Ainakin välillä. 😀


Mutta millaista se yrittäjän arki nyt sitten on? Kuten kaikissa työpaikoissa sanotaan, jokainen päivä on erilainen. Mutta sellainen normipäivä on kutakuinkin seuraavanlainen:

7:20 HERÄTYYYYYYYYYS. Herätykset ovat todella vaikeita, mutta eiköhän niihin hiljalleen totu.

7:40 Ollaan jo matkalla heittämässä Eevaa töihin ja Riku jatkaa tästä samalla toimistolle.

8:00 Kahvinkeitin päälle ja tsekkaamaan edellisenä päivänä tulleet tilaukset. Jos ei ole muuta kiireellistä niin tilaukset tehdään samantien valmiiksi. Nyt kevätmalliston lanseerauksen jälkeen työpäivät ovat menneet aikalailla pelkästään paketteja tehdessä, mutta tällainen ralli tuskin jatkuu ihan joka arkipäivä. Tai toivotaan kovasti että jatkuu! 😀



10:00 Kun paketit on saatu valmiiksi, seuraavaksi tarkistetaan sähköposti ja vastaillaan sinne tulleisiin viesteihin. Myös Somessa tulleet viestit käydään useamman kerran päivän aikana läpi, koska haluamme olla aina tavoitettavissa.

10:45 Normipäivänä aikaa tulee käytettyä myös markkinoinnin suunnitteluun ja sen toteuttamiseen. Se on erittäin inspiroivaa ja palkitsevaa hommaa. Hommat sujuu leppoisasti auringon valaistessa maantasolla (jopa vähän sen alapuolella) sijaitsevan toimiston ja musiikin soidessa. Viime päivinä kovassa soitossa on ollut J. Karjalainen, Pyhimys ja YleX radiokanava.

12:00 Aikalailla kaikki normipäivän askareet on tehty, mutta kuten aikaisemmin tuli esille, mikään päivä ei ole normipäivä. Esimerkiksi mitä nopeasti tulee mieleen tältä viikolta, niin työhommia on ollut esimerkiksi Skype-neuvottelu, valokuvaaminen, sinkkisuihkeen metsästäminen apteekista, verkkokaupan bugien korjaaminen, jälleenmyyjien kontaktointi, pakkaustarvikkeiden hommaaminen ja jopa siivoaminen.

13:30 Jos kyseessä on ollut normipäivä, niin seuraavaksi startataan hakemaan Eeva duunista ja mennään kotiin tekemään safkaa. Vaikka töitä ei enää kotiin tuodakkaan, niin kyllä siinä illasta tulee vielä sähköposteihin ja viesteihin somessa vaistailtua. Ja useamman kerran tässä viime päivien aikana  on vielä palattu toimistolle ja poistuttu sieltä vasta iltahämärissä..


Omien työpäivien jälkeen me Eevan kanssa suunnitellaan usein mitä voitaisiin seuraavaksi RIVAn kanssa tehdä ja miten jotain hommia kannattaisi hoitaa. Eli edelleen yhdessä suunnitellaan RIVAn meininkiä, mutta toteutuspuoli on sitten enemmän Rikun vastuulla. Tähän mennessä homma on toiminut oikein mukavasti ja olemme olleet erittäin tyytyväisiä tähän muutokseen ja tilanteeseen. Toivottavasti meininki on pysynyt myös teidän mielestä edelleen rentona ja mennyt oikeaan suuntaan. 🙂

Eli tällaisia muutoksia on tapahtunut täällä ruudun toisella puolella! Olemme tässä alkavan kevään aikana ainakin saaneet entistä enemmän positiivisia viestejä ja tsemppejä, joten ehkä tässä ollaan ihan oikeita asioita tehty. Todella iso kiitos kaikille palautetta antaneille ja ihan huippua, miten hyvin kevätmallisto otettiin vastaan! Oikein iloista ja aurinkoista alkavaa kevättä kaikille, kyllä se sieltä vielä tulee! 🙂


Kevätterveisin,

Allekirjottanut (Riku), Eeva ja Seppo